Miten Tampere voi? Taloudenkatsaus syksy 2025
Piristyvä väestönkasvu
Tampere on Suomen toiseksi eniten kasvava kaupunki. Väestönkasvu Tampereella on ollut viime vuosina korkealla tasolla, esimerkiksi Vuonna 2023 Tampereen väestö kasvoi 6 000 asukkaalla. Kuitenkin kuluvan vuoden aikana väestönkasvu on ollut aikaisempia vuosia maltillisempaa. Tänä vuonna väestö on kasvanut n. 2 400 asukkaalla. Tampere on suosittu opiskelijakaupunki ja trendin jatkuvuus on havaittavissa tänäkin syksynä. Korkeakoulujen alkaessa väestö kasvoi heinä-elokuussa yli 2 000 uudella asukkaalla.
Heikko työllisyystilanne jatkuu
Tampereen työllisyystilanne on jatkanut heikkenemistään kuluvan vuoden aikana. Elokuussa työttömyysaste oli 13,7 prosenttia, mikä on noin prosenttiyksikön enemmän kuin vuoden alussa. Korkeimmillaan työttömyysaste kävi heinäkuussa, jolloin se nousi 14,8 prosenttiin. Elokuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 18 136, mikä on 1 888 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Alla oleva kuvaaja havainnollistaa Tampereen viime vuosien työttömyyslukuja, ottaen huomioon alle 25-vuotiaat-, pitkäaikaistyöttömät ja vuosittaisen työttömyysasteen kehityksen.
Investoinneista maksetaan nyt
Viime vuosina Tampere on panostanut merkittävästi kaupungin elinvoimaan ja vetovoimaan. Suurimpia investointikohteita ovat olleet muun muassa raitiotie, Nokia Arena, Tammelan stadion, maanalaiset pysäköintihallit sekä uusien kaupunginosien kehittäminen.
Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että investoinnit houkuttelevat Tampereelle uusia asukkaita ja auttavat pitämään nykyiset kaupunkilaiset paikkakunnalla. Lyhyellä aikavälillä kaupungin taloutta kuitenkin rasittavat sekä suurten hankkeiden takaisinmaksut että uusien asukkaiden aiheuttamat lisäkustannukset.
Kuten aiemmin todettiin, suurin osa Tampereelle muuttajista on tällä hetkellä opiskelijoita – ryhmä, jonka tulotaso on keskimäärin matala. Pitkällä tähtäimellä opiskelijoiden valmistuminen ja siirtyminen työelämään kuitenkin vahvistavat kaupungin taloutta ja tukevat sen kestävää kasvua.
Lähde: Tampereen kaupunki
Epävarmuus viilensi markkinat
Kesällä 2022 elettiin poikkeuksellista aikaa. Covid-19 pandemian aiheuttama sekasorto alkoi helpottamaan ja sen seurauksena keskuspankit kiristivät pitkään jatkunutta löysää rahapolitiikkaansa. Nollakorkoajan päättymisen lisäksi Venäjän hyökkäyssodan tuoma epävarmuus viilensi kiinteistömarkkinat Suomessa.
Epävarmuus heijastui myös Tampereen kiinteistömarkkinaan, mikä näkyi myös selvästi transaktiovolyymeissa. Ennen vuotta 2023 Tampereella tehtiin vuosittain +350 miljoonan euron edestä kiinteistökauppoja, ja parhaimmillaan volyymit lähentelivät 700 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 jälkeen kaupankäynti on kuitenkin hiljentynyt, ja vuosittainen transaktiovolyymi on pysytellyt noin 220 miljoonan euron tasolla.
Markkinassa on kuitenkin nähtävissä piristymisen merkkejä. Tampereella toteutettiin hiljattain valtakunnallisesti merkittävä toimistokauppa, kun Tahoma Oy hankki noin 15 000 neliömetriä toimistotilaa.
Toimistomarkkina Tampereella
Tampereen toimistojen tilakanta on noin miljoona neliömetriä. Toisen vuosineljänneksen aikana toimistotilojen vajaakäyttö nousi samalle ennätystasolle kuin vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä 15,4 prosentin tasoon. Tämä on n. kaksiprosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Verratessa Helsinkiin ja Turkuun, Tampereen toimistovajaakäyttö on toiseksi suurinta, mutta kasvanut suhteessa muihin vähiten.
Perinteisesti keskustan toimistot ovat houkutelleet erityisesti konsultti-, rahoitus- ja asianajotoimistoja. Keskustan prime-tuottovaatimus oli toisen kvartaalin aikana 7,5 prosenttia. Viime vuosina Tampere on kuitenkin onnistunut houkuttelemaan yhä enemmän teknologiayrityksiä, etenkin Hervannan alueelle, joka tunnetaan perinteisesti yliopistoalueena.
Liiketilat
Liiketilojen tilakanta Tampereella on vajaat 1,2 miljoonaa neliömetriä. Liiketilojen vajaakäyttöaste on 4,4-prosenttia, mikä on vain hieman korkeampi kuin Turussa (+0,1 %) ja Helsingissä (+0,7 %). Tampereen liiketilojen prime-tuottovaatimus on tällä hetkellä 7,5 prosenttia.
Keskeisimmät liiketilat sijaitsevat Hämeenkadulla, Koskikeskuksessa ja Kauppakeskus Ratinassa. Lisäksi Lempäälässä sijaitsee merkittävä, 115 000 neliömetrin kokoinen kauppakeskus Ideapark. Ideaparkissa on käynnissä 7 000 neliömetrin laajennus, jonka pitäisi valmistua keväällä 2026.
Teollisuus ja logistiikka
Tampereen teollisuus- ja logistiikkatilakanta on noin 2,2 miljoonaa neliömetriä, josta 4,6 prosenttia on tällä hetkellä tyhjillään. Tämä on hieman vähemmän kuin Helsingissä (-0,3 prosenttiyksikköä), mutta enemmän kuin Turussa (+0,3 prosenttiyksikköä). Prime-tuottovaatimus teollisuus- ja logistiikkakiinteistöissä on 7,75 prosenttia.
Vuoden 2025 alussa rakenteilla oli lähes 70 000 neliömetriä uutta teollisuus- ja logistiikkatilaa Tampereen seudulla. Uudet kehityshankkeet keskittyvät erityisesti Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Hervantaan. Merkittävin hanke on logistiikkakiinteistökehittäjä Logicenterin rakentama 29 000 neliön logistiikkakeskus Hervantaan.
Tulevaisuus
Tampereen toimitilamarkkina elää edelleen epävarmuuden aikaa, mutta markkinassa on nähtävissä varovaisia elpymisen merkkejä. Vaikka transaktiovolyymit ovat jääneet pandemiaa edeltävien vuosien huipputasojen alapuolelle, kaupunki säilyttää asemansa yhtenä Suomen houkuttelevimmista kiinteistösijoituskohteista.
Lähde: Catella markkinakatsaus 2025 syksy, CBRE Figures Finland I&L Q2 2025